5 hoitotyön sudenkuoppaa – mitä voisimme tehdä toisin?
Hoitotyö ja hoitotyön opiskelu ovat rankkoja lajeja: kaksivuotisesta ammatillisesta tai kolmi- ja nelivuotisesta korkeakoulutuksesta käteen jäävät usein ne itseä eniten kiinnostavat ja opintoaikoina houkutelleet kokonaisuudet. Kaikkea ei voi oppia koulunpenkiltä, eivätkä käytännönharjoittelutkaan aina kartuta monipuolista hoitotyön osaamista toivotulla tavalla. Valmistuvan ammattilaisen tieto-taito saattaa olla hyvin kapea-alaista.
Kokosin tähän kirjoitukseen viisi hoitotyön sudenkuoppaa, sellaista kohtaa ja osaamista, joista työnantaja ja ulkopuoliset saattavat ajatella, että ”hyvillä vesillä ollaan”! Mikä onkaan kokototuus, ja miten sudenkuopista päästään uuteen nousuun?
1. Lääkehoidon osaaminen on hyvissä kantimissa
Vaan ei ole. Vaikka lääkehoito on yksi oleellisimmista hoitajien päivittäistä työtä, tiedetään, että etenkin käytännön lääkehoito-osaamisessa tapahtuu valtaosa hoitoyksiköiden poikkeamista. Lääkitysvirheitä tapahtuu paljon.
Lääkehoidossa tapahtuu muutoksia. Näissä muutoksissa lääkehoidon osaamisen ajan tasalla pitäminen vaatii kouluttautumista. Monissa hoitotyön yksiköissä hoitotyötä tekevältä vaaditaankin säännöllisesti sekä teoreettisen lääkehoidon tentti että lääkelaskutentti.
Ammattilaiset tarvitsevat osaamien varmistamiseksi täydennyskoulutusta ja jouhevan tavan opetella lääkelaskuja. Skhole tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden: osaamisvajeet ovat helposti paikattavissa lääkehoidon teoriaopintojen ja lääkelaskuharjoitteiden avulla! Kokeilutunnukset saat napattua täältä maksutta kahdeksi viikoksi!
2. Lääkelaskut sujuvat kuin tanssi
Tämäkin sudenkuoppa liittyy lääkehoitoon. Yleinen harhaluulo on, että kaikki sairaanhoitajat osaavat laskea kaikki lääkelaskut ja toteuttaa oikeellisen matematiikan pohjalta oikeellista lääkehoitoa. Väärin.
Lääkelaskut ovat useille opiskelijoille kompastuskivi. Osaamiskuoppa, josta on hankala päästä ylös.
Lääkelaskut ovat kuitenkin ”silkkaa matematiikkaa ja arkijärkeä” – niistä voi (ja pitää) selvitä hengissä! Avainratkaisu lääkelaskuhaasteeseen on harjoittelu. Mitä enemmän laskee, sitä varmemmin oppii ja osaa. Lääkelaskuluentoihin pääset tästä.
3. Hoitotyön kirjaaminen on helppoa
Vai onko? Eri toimipaikkojen eri tietojärjestelmät vaativat perehtymistä, eivätkä edes saman toimipaikan eri tietojärjestelmät keskustele keskenään. Hoitotyön ammattilaiset joutuvat verkkojärjestelmäviidakkoon, joka vie pahimmassa tapauksessa melkoisen siivun potilastyöltä.
Kirjaaminen on nykyään rakenteista ja vaatii kirjurilta sekä vahvan tietoperustan, rauhallisen ympäristön että aikaa. Tämä ei aina ole mahdollista.
Hoitotyön kirjaamista harjoitellaan erityisesti opintojen aikana, käytännön harjoitteluissa. Kirjaamisen perusteita voi opetella myös Skholen Hoitotyön kirjaaminen -opintojaksolla. Nappaa maksuttomat kahden viikon kokeiltunnukset tästä!
4. ”Hoitotyön etiikka on turhaa eikä sitä koskaan tarvitse valmistuttuaan…”
Toisinkin voisi sanoa. Huolen pitäisi herätä ja hälytyskellojen soida, jos hoitotyön opiskelija toteaa jotakin tämänkaltaista. Hoitotyön etiikka on koko hoitotyön punainen lanka. Valmistuttuaan hoitotyön ammattilainen lupaa tehdä työtään asiakkaan ja potilaan ihmisarvoa kunnioittaen ja hyvää elämää edistäen. Samalla luvataan noudattaa ammattieettisiä periaatteita ja salassapitovelvollisuutta, kehittää ammattitaitoa sekä edistää omaa ja työyhteisön työhyvinvointia.
Jos etiikka aiheuttaa harmaita hiuksia ja närästystä, kannattaa lukaista vaikka Skholen etiikan kurssilta, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan ihan oikeassa ja arkisessa hoitotyössä.
5. Hoitoalan koulutus antaa juuret ja siivet käytännön hoitotyöhön
…varmasti näin, mutta täydennyskoulutusta tarvitaan enemmän kuin koskaan: hoitajapula, pula osaavista ammattilaisista ja sairaanhoitoalalle hakeutuvien määrän lasku ovat todellinen uhka, johon täydennyskoulutus saattaa olla yksi ratkaisu. Edes pieni oljenkorsi loputtomassa suossa.
Sairaanhoidon opiskelijat toivovat systemaattisesti enemmän käytännön hoitotyön harjoittelua, varmuutta tulevaan työhönsä. He vaativat lisää käytännön harjoittelua sekä koulussa että työharjoitteluissa.
Alalla toimivat ammattilaiset taas tarvitsevat osaamisensa päivittämistä selviytyäkseen nykytyön monista haasteista ja uusista toimintatavoista.
Työvoimapulassa johtoporras perustelee koulutuskäytännöt pitkälti sen mukaan, onko henkilöstöresurssia riittävästi käytettävissä käytännön työssä. Hieman yksinkertaistettuna tämä menee näin: jos sijaisia ei saada, ei henkilöstöä voi kouluttaa.
Skhole tarjoaa tähän hätään monipuolista ja oikea-aikaista, asiantuntevaa kulutusta verkossa. Voisiko kouluttautuminen olla enää helpompaa?
Tarttumapinnoilla
Minna
Minna Salakari on elämäniloinen turkulainen. Minna on opettaja, projektipäällikkö ja terveyden edistämisen asiantuntija. Hän väitteli tohtoriksi toukokuussa 2020 Turun yliopiston kansanterveystieteenlaitokselta ja toimii päätyössään Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opettajana. Minna on suorapuheinen ja kantaa ottava kirjoittaja, joka on kiinnostunut kaikenlaisesta viestinnästä. Hän on nopea tekstintuottaja, jota kiehtoo sote-alan ilmiöt laajasti. Minnan työskentelyä ohjaavat pohjaton uteliaisuus, kehittymisen halu ja positiivinen elämänasenne. Vapaa-ajallaan Minna liikkuu, lojuu, lukee ja viettää aikaa perheensä kanssa.