Ensiapu osana työturvallisuutta: miksi koulutus kannattaa ottaa osaksi perehdytystä?
Ensiapuvalmius ei muodostu pelkästään ensiapulaukusta tai yksittäisestä koulutustodistuksesta. Työpaikalla täytyy olla riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, selkeät toimintaohjeet sekä yhteinen käsitys siitä, miten hätä- ja onnettomuustilanteissa toimitaan.
Siksi ensiapuosaaminen kannattaa ottaa osaksi henkilöstön perehdytystä. Kun työntekijä tutustuu heti työsuhteen alussa työpaikan riskeihin, ensiapukäytäntöihin ja omaan rooliinsa hätätilanteessa, turvallinen toiminta ei jää vain oletusten varaan. Ensiapukoulutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla kaikille työntekijöille samanlainen. Sopivan koulutuksen laajuus riippuu työtehtävistä, työympäristön riskeistä, henkilöstön aikaisemmasta osaamisesta ja organisaation ensiapuvalmiuden kokonaisuudesta.
Ensiapu on osa työpaikan turvallisuuskulttuuria
Työturvallisuus perustuu ensisijaisesti vaarojen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kaikkia sairauskohtauksia, tapaturmia tai yllättäviä tilanteita ei silti voida estää. Tämän vuoksi työpaikalla tarvitaan myös valmius toimia silloin, kun jotain tapahtuu.
Työpaikan ensiapuvalmiuteen kuuluvat esimerkiksi:
- riittävä määrä ensiaputaitoisia työntekijöitä
- työpaikan tarpeisiin sopivat ensiapuvälineet
- kaikkien tiedossa olevat toimintaohjeet
- suunnitelma avun hälyttämisestä
- selkeä vastuunjako onnettomuustilanteessa
- henkilöstön koulutusten ja osaamisen seuranta.
Ensiapukoulutus tukee tätä kokonaisuutta antamalla työntekijälle tietoa, taitoja ja varmuutta toimia. Koulutettu työntekijä osaa tunnistaa tilanteen vakavuuden, hälyttää apua ja aloittaa ensiavun omien taitojensa mukaisesti. Samalla koulutus voi auttaa työntekijöitä kiinnittämään enemmän huomiota työympäristön vaaroihin ja tapaturmien ehkäisyyn.
Miksi ensiapukoulutus kannattaa yhdistää perehdytykseen?
Perehdytyksessä työntekijä oppii, miten organisaatiossa toimitaan turvallisesti. Siihen kuuluvat työtehtävien lisäksi työpaikan vaaratekijät, toimintamallit, välineet ja vastuut. Ensiapu sopii luontevasti osaksi tätä kokonaisuutta.
1. Työntekijä oppii työpaikan toimintatavat heti alussa
Vaikka työntekijällä olisi ennestään ensiapukoulutus, hän ei välttämättä tunne uuden työpaikan käytäntöjä. Perehdytyksessä voidaan käydä läpi esimerkiksi:
- miten työpaikalla hälytetään apua
- mikä on toimipisteen tarkka osoite
- miten ensihoito ohjataan oikeaan paikkaan
- missä ensiapuvälineet ja sydäniskuri sijaitsevat
- ketkä ovat työpaikan ensiaputaitoisia henkilöitä
- kuka vastaa toiminnan johtamisesta hätätilanteessa
- miten poikkeama tai tapaturma ilmoitetaan jälkikäteen.
Tällaiset tiedot voivat olla ratkaisevia tilanteessa, jossa toimintapäätökset täytyy tehdä nopeasti. Pelkkä yleinen ensiaputaito ei siis korvaa työpaikkakohtaista perehdytystä. Parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan.
2. Ensiapuosaaminen voidaan suhteuttaa todellisiin työtehtäviin
Kaikki työntekijät eivät kohtaa työssään samanlaisia riskejä. Sote-organisaatiossa työympäristöt voivat vaihdella esimerkiksi ympärivuorokautisesta asumispalvelusta kotihoitoon, vastaanottotyöhön, päivätoimintaan tai asiakkaan kotona tehtävään yksintyöskentelyyn. Perehdytyksen yhteydessä voidaan arvioida:
- millaisia sairauskohtauksia työntekijä voi kohdata
- liittyykö työhön kaatumisen, tukehtumisen tai palovammojen riskejä
- käsitelläänkö työssä lääkkeitä tai kemikaaleja
- työskennelläänkö yksin
- kuinka nopeasti ammattiapu on saatavilla
- kuuluuko työntekijän tehtäviin erityinen vastuu asiakkaiden turvallisuudesta.
Näiden tietojen perusteella voidaan määritellä, tarvitseeko työntekijä esimerkiksi tiiviin hätäensiapukoulutuksen vai laajemmat ensiavun perustaidot.
3. Ensiaputaitoiset voidaan sijoittaa eri työvuoroihin ja toimipisteisiin
Ei riitä, että organisaatiossa on kokonaisuutena useita ensiapukoulutettuja työntekijöitä, jos he kaikki työskentelevät samassa yksikössä tai samoissa työvuoroissa. Ensiapuvalmiutta suunniteltaessa täytyy huomioida henkilöstön sijoittuminen esimerkiksi:
- eri toimipisteisiin
- aamu-, ilta- ja yövuoroihin
- viikonloppuihin
- liikkuvaan työhön
- asiakkaiden koteihin
- pieniin tai muusta organisaatiosta erillään toimiviin yksiköihin.
Kun ensiapuosaaminen otetaan huomioon jo uuden työntekijän perehdytyksessä, organisaatio pystyy paremmin tunnistamaan, missä osaamista jo on ja missä sitä täytyy vahvistaa.
4. Kynnys toimia hätätilanteessa madaltuu
Hätätilanne voi olla työntekijälle kuormittava, vaikka hän työskentelisi sosiaali- tai terveysalalla. Tieto siitä, mitä pitäisi teoriassa tehdä, ei aina vielä tarkoita, että työntekijä uskaltaa toimia nopeasti käytännössä. Toimintavarmuutta tukevat koulutuksen lisäksi tutut ohjeet, ennalta sovitut vastuut ja säännöllinen kertaus.
Perehdytyksessä työntekijälle voidaan opettaa, että hätätilanteessa hänen ei tarvitse selviytyä yksin. Olennaista on:
- tunnistaa tilanne
- varmistaa oma ja muiden turvallisuus
- hälyttää apua
- aloittaa ensiapu omien taitojen mukaisesti
- toimia työpaikan sovittujen ohjeiden mukaan.
Kun toimintamallia on käsitelty etukäteen, työntekijän on helpompi palauttaa se mieleen myös yllättävässä tilanteessa.
5. Osaamisen seuranta helpottuu
Ensiapukoulutuksen ei pitäisi olla yksittäinen tapahtuma, jonka suorittaminen unohtuu henkilöstöhallinnon tiedostoihin. Organisaation tulee tietää:
- ketkä ovat suorittaneet ensiapukoulutuksen
- minkä koulutuksen kukin on suorittanut
- milloin koulutus on suoritettu
- kuinka pitkään todistus on voimassa
- milloin osaamista täytyy kerrata tai päivittää
- miten ensiaputaitoiset sijoittuvat eri työvuoroihin ja yksiköihin.
Kun ensiapukoulutuksen tarve tarkistetaan osana perehdytysprosessia, tiedot voidaan kerätä ja tallentaa heti työsuhteen alussa. Samalla voidaan sopia, kuka seuraa koulutusten voimassaoloa ja huolehtii tarvittavista kertauksista.
Mitä ensiavusta kannattaa sisällyttää perehdytykseen?
Ensiapuperehdytyksen voi jakaa esimerkiksi kahteen osaan:
- työpaikan omiin ensiapukäytäntöihin
- työntekijän tarvitsemaan ensiapukoulutukseen.
Työpaikkakohtaiset ensiapukäytännöt
Jokaisen työntekijän pitäisi tietää ainakin:
- mistä ensiapuvälineet löytyvät
- miten niiden puutteista ilmoitetaan
- missä mahdollinen sydäniskuri sijaitsee
- miten apua hälytetään
- mikä on työpaikan tai toimipisteen tarkka osoite
- miten ensihoito ohjataan kohteeseen
- ketkä ovat ensiapukoulutettuja
- kenelle tapaturmista ja vaaratilanteista ilmoitetaan
- missä työpaikan kirjalliset toimintaohjeet ovat saatavilla.
Ohjeiden pitää olla helposti löydettävissä myös silloin, kun vakituinen esihenkilö tai ensiapuvastaava ei ole paikalla. Sote-organisaatiossa on lisäksi tärkeää tehdä selvä ero tavallisen ensiavun, asiakkaan yksilöllisen hoito-ohjeen ja lääkehoidon välillä. Työntekijän tulee tietää, missä tilanteessa toimitaan yleisten ensiapuohjeiden mukaisesti ja missä tilanteessa noudatetaan asiakkaalle laadittua hoito- tai toimintaohjetta.
Työntekijän ensiapukoulutuksen tarve
Perehdytyksen yhteydessä voidaan tarkistaa:
- onko työntekijällä voimassa oleva ensiapukoulutus
- milloin koulutus on suoritettu
- mitä koulutus on sisältänyt
- vastaako osaaminen nykyisiä työtehtäviä
- tarvitseeko työntekijä uuden koulutuksen tai kertauksen.
Kaikkien työntekijöiden ei välttämättä tarvitse suorittaa samaa kurssia. Organisaatio voi valita eri henkilöstöryhmille niiden tehtäviä ja riskejä vastaavan koulutuksen.
Verkkokoulutus helpottaa ensiapuosaamisen yhdistämistä perehdytykseen
Yhteisen koulutuspäivän järjestäminen voi olla vaikeaa erityisesti silloin, kun henkilöstö työskentelee eri vuoroissa, toimipisteissä tai paikkakunnilla. Verkossa suoritettava ensiapukoulutus voidaan liittää osaksi perehdytyspolkua niin, että työntekijä suorittaa sen hänelle määritellyssä aikataulussa. Verkkokoulutuksen hyötyjä ovat esimerkiksi:
- koulutuksen joustava aloittaminen
- työntekijöiden opiskeleminen eri aikaan
- saman koulutussisällön tarjoaminen koko henkilöstöryhmälle
- koulutus voidaan liittää helposti osaksi muuta perehdytystä
- koulutuksia voidaan järjestää myös hajautetulle henkilöstölle.
Verkkokoulutus ei kuitenkaan korvaa työpaikkakohtaista perehdytystä. Työntekijän täytyy kurssin lisäksi tutustua oman toimipisteensä riskeihin, ensiapuvälineisiin, vastuuhenkilöihin ja hätätilanteiden toimintaohjeisiin.
Tee ensiapuosaamisesta suunnitelmallinen osa perehdytystä
Ensiapukoulutuksen yhdistäminen perehdytykseen auttaa varmistamaan, että työntekijä tuntee työpaikan riskit ja toimintaohjeet sekä ymmärtää oman roolinsa hätätilanteessa. Samalla organisaatio saa paremman kokonaiskuvan henkilöstön osaamisesta ja siitä, miten ensiaputaitoiset työntekijät sijoittuvat eri työvuoroihin ja toimipisteisiin. Ensiapu ei tällöin jää irralliseksi koulutukseksi. Siitä muodostuu suunnitelmallinen osa henkilöstön osaamista, työpaikan ensiapuvalmiutta ja turvallisuuskulttuuria.
Skholen Ensiapukoulutus helposti -palvelussa organisaatio voi valita henkilöstölleen Hätäensiapu 4 h-, Hätäensiapu 8 h- tai Ensiavun perusteet 16 h -verkkokoulutuksen.
Koulutukset voidaan suorittaa joustavasti verkossa ja yhdistää osaksi uuden työntekijän perehdytystä tai henkilöstön jatkuvaa osaamisen ylläpitoa.
Tutustu tästä ensiapukoulutuksiin.
Etkö ole varma, mikä koulutus vastaa henkilöstönne tarpeita?
Vertaile 4, 8 ja 16 tunnin ensiapukursseja