Kun pienikin laskuvirhe voi olla kohtalokas – huumausaineeksi luokiteltujen lääkkeiden turvallinen annostelu

Lääkelaskenta on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen keskeisistä potilasturvallisuustaidoista. Erityisesti huumausaineeksi luokiteltujen lääkkeiden annostelussa laskuvirheen seuraukset voivat olla vakavia. Miten lääkelaskentaosaamista voidaan vahvistaa ja lääkitysvirheitä ehkäistä?

Huumausaineeksi luokiteltuja lääkkeitä käytetään terveydenhuollossa esimerkiksi vaikean kivun hoidossa ja palliatiivisessa hoidossa. Oikein käytettyinä ne ovat tärkeä osa potilaan hoitoa.

Niiden turvallinen annostelu edellyttää kuitenkin vahvaa lääkehoidon osaamista. Esimerkiksi opioidien liian suuri annos voi aiheuttaa hengityslamaa ja pahimmillaan johtaa potilaan kuolemaan.

Opioidit ovat merkittävässä roolissa lääkehoidon vaaratapahtumissa

Maaliskuussa 2026 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2019–2021 raportoituja, kolmeen suuren riskin lääkeryhmään liittyviä vaaratapahtumia. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 983 opioideihin, insuliineihin ja antitromboottisiin lääkkeisiin liittyvää vaaratapahtumailmoitusta.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että:

  • 36 prosenttia tarkastelluista vaaratapahtumista liittyi opioideihin.
  • 63 prosenttia vaaratapahtumista liittyi lääkkeiden antamiseen.
  • 21 prosenttia vaaratapahtumista oli läheltä piti -tilanteita.

Tutkimusartikkelissa nostetaan aiempaan tutkimustietoon perustuen esiin myös opioideihin liittyviä tyypillisiä lääkitysvirheitä:

  • Lääkeannoksen mukauttamatta jättäminen potilaan yksilöllisiin tarpeisiin.
  • Virheellinen annostelu erityisesti antotapaa tai lääkemuotoa vaihdettaessa.
  • Eri lääkevahvuuksien ja lääkemuotojen sekoittaminen keskenään.

Tällaisten virheiden seurauksena potilaalle voi aiheutua hengityslamaa, liiallista sedaatiota eli vireystilan laskua, sekavuutta, verenpaineen laskua ja kaatumisia.

Tutkimuksessa tunnistettiin myös useita opioideihin liittyvien vaaratapahtumien taustatekijöitä, jotka ovat olennaisia lääkelaskennan ja turvallisen annostelun näkökulmasta.

Noin joka viidennessä opioideihin liittyvässä vaaratapahtumailmoituksessa (20,6 %) myötävaikuttavana tekijänä oli lääkemääräyksen tarkistamatta jättäminen sähköiseltä lääkelistalta. Lääkettä saatettiin esimerkiksi antaa muistin perusteella tai lääkeannoksesta tehtiin oletuksia.

Lähes joka kymmenennessä ilmoituksessa (9,6 %) taustalla oli virhe lääkkeen antamisessa tai antotavassa. Lisäksi 8,5 prosentissa ilmoituksista myötävaikuttavana tekijänä oli epäselvä, virheellinen tai päällekkäinen lääkemääräys ja 4,5 prosentissa virhe lääkkeen käyttökuntoon saattamisessa. [1]

Huumausaineeksi luokiteltujen lääkkeiden annosteluun liittyvät erityispiirteet tekevät niiden lääkelaskennasta oman tärkeän osaamisalueensa. Yleisten lääkelaskentataitojen hallinnan lisäksi tarvitaan kohdennettua harjoittelua, jossa huomioidaan eri lääkevahvuudet, lääkemuodot ja antotavat. Kun henkilöstöllä on mahdollisuus harjoitella näitä tilanteita ja varmistaa osaamisensa säännöllisesti, organisaatiolla on entistä paremmat edellytykset toteuttaa turvallista lääkehoitoa.

Annostusvirheet voivat johtaa vakaviin seurauksiin

Norjalaisessa vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin 3 372 sairaaloissa raportoitua lääkitysvirhettä. Annostusvirheet olivat yleisin virhetyyppi, ja niiden osuus kaikista tarkastelluista virheistä oli 38 prosenttia.

Noin puolet kuolemaan johtaneista lääkitysvirheistä oli annostusvirheitä. Kipulääkkeet kuuluivat lääkeryhmiin, joihin liittyi eniten kuolemaan johtaneita virheitä. Kipulääkkeisiin liittyneistä kuolemantapauksista suurin osa liittyi opioideihin. [2]

Myös Suomessa lääkitysvirheistä aiheutuu vakavia potilasvahinkoja. Syyskuussa 2026 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin Potilasvakuutuskeskuksen vuosina 2021–2023 korvaamia lääkitysvirheisiin liittyviä potilasvahinkoja.

Tutkimuksessa analysoiduista 262 korvatusta vahingosta 96 aiheutti vakavaa haittaa ja 18 johti potilaan kuolemaan. Suuren riskin lääkkeet olivat osallisina 40 prosentissa korvatuista vahingoista. [3]

Tutkimukset eivät kerro kaikkien lääkitysvirheiden todellista määrää, sillä osa vaaratapahtumista jää raportoimatta eivätkä kaikki potilasvahingot johda korvaushakemukseen. Ne osoittavat kuitenkin, miksi lääkehoidon turvallisuuteen ja henkilöstön osaamiseen on tärkeää panostaa jatkuvasti.

Lääkelaskenta on muutakin kuin matematiikkaa

Lääkelaskennan perusteiden hallitseminen on välttämätöntä, mutta käytännön lääkehoidossa oikean laskutoimituksen tekeminen ei yksin riitä.

Ammattilaisen on osattava tulkita lääkemääräystä, tunnistaa oikea lääkevalmiste ja sen vahvuus sekä huomioida lääkemuodon ja antotavan erityispiirteet.

Huumausaineeksi luokiteltujen lääkkeiden annostelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:

  • Saman lääkeaineen eri vahvuuksiin ja lääkemuotoihin.
  • Milligrammojen, mikrogrammojen ja millilitrojen erottamiseen toisistaan.
  • Pienten injektioannosten tarkkaan mittaamiseen.
  • Lääkelaastareiden vapautumisnopeuksiin ja vaihtoväleihin.
  • Tarvittaessa annettavien lääkkeiden kokonaisannoksiin ja annostelutiheyteen.
  • Käyttämättä jäävän lääkeainemäärän laskemiseen osana huumausaineiden kulutusseurantaa.

Olennainen osa lääkelaskentaosaamista on myös laskutuloksen järkevyyden arviointi. Ammattilaisen on osattava tunnistaa poikkeava tulos ja tarvittaessa keskeyttää lääkkeen valmistelu, kunnes annoksen oikeellisuus on varmistettu.

Lääkitysturvallisuus on koko organisaation yhteinen asia

Lääkitysvirheiden ehkäiseminen ei ole yksittäisen työntekijän vastuulla. Turvallinen lääkehoito rakentuu henkilöstön osaamisesta, selkeistä toimintatavoista, ajantasaisista lääkemääräyksistä, asianmukaisista työvälineistä ja turvallisuutta tukevasta toimintakulttuurista.

Myös läheltä piti -tilanteiden raportointi on tärkeää. Niiden avulla voidaan tunnistaa lääkehoitoprosessin riskikohtia ennen kuin vastaava tilanne aiheuttaa potilaalle haittaa.

Säännöllinen kouluttautuminen ja osaamisen varmistaminen ovat osa tätä kokonaisuutta. Lääkelaskentataitoja on tärkeää ylläpitää myös silloin, kun tiettyjä lääkkeitä tai antotapoja käytetään omassa työssä harvoin.

Uutta Skholessa: huumausaineeksi luokiteltujen lääkkeiden lääkelaskenta

Skhole on kehittänyt uuden Huumausaineeksi luokitellut lääkkeet – Lääkelaskenta -kurssin vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tarpeeseen vahvistaa henkilöstön lääkelaskentaosaamista.

Kurssilla sovelletaan lääkelaskennan perustaitoja käytännönläheisiin tilanteisiin, joissa annostellaan suun kautta, lääkelaastareina tai injektiona annettavia huumausaineeksi luokiteltuja lääkkeitä.

Kurssi sisältää neljä luentoa ja kaksi itseopiskelutestiä. Laskuesimerkeissä käsitellään muun muassa oksikodonia, morfiinia, fentanyyliä, buprenorfiinia ja lisdeksamfetamiinia.

Kurssin rinnalle on kehitetty kaksi erillistä, opioidien lääkelaskentaan painottuvaa koetta:

  • Luonnollista tietä annettavat huumausaineiksi luokitellut lääkkeet - Lääkelaskenta - Koe
  • Injektiona annettavat huumausaineiksi luokitellut lääkkeet - Lääkelaskenta - Koe

Kummassakin kokeessa opiskelija ratkaisee viisi laskutehtävää, ja hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien tehtävien ratkaisemista oikein. Muuttuvia lukuarvoja sisältävät tehtävät mahdollistavat erilaiset laskuversiot eri suorituskerroilla.

Erillisten kokeiden avulla organisaatiot voivat varmistaa henkilöstön lääkelaskentaosaamista työtehtävien ja käytettävien antotapojen mukaisesti osana lääkelupaprosessia.

Vahva lääkelaskentaosaaminen tukee turvallista lääkehoitoa

Lääkelaskennan harjoittelu, osaamisen säännöllinen varmistaminen ja turvalliset toimintatavat ovat konkreettisia keinoja vahvistaa potilasturvallisuutta.

Skholen uusi kurssi ja lääkelaskukokeet täydentävät olemassa olevaa lääkehoidon koulutustarjontaa ja tukevat organisaatioita henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

Tutustu Skholen lääkehoidon koulutuksiin ja varmista henkilöstösi lääkelaskentaosaaminen myös huumausaineeksi luokiteltujen lääkkeiden osalta.


Lähteet

  1. Kulju K, Paukku J, Ikonen R, Haavisto E, Toivo T. Medication safety incidents of insulins, antithrombotics and opioids and their contributing factors in a tertiary care hospital. IJQHC Communications. 2026;6(1):lyag013. https://doi.org/10.1093/ijcoms/lyag013
  2. Mulac A, Taxis K, Hagesaether E, Granas AG. Severe and fatal medication errors in hospitals: findings from the Norwegian Incident Reporting System. European Journal of Hospital Pharmacy. 2021;28:e56–e61. https://doi.org/10.1136/ejhpharm-2020-002298
  3. Tolvi M, Rämö L, Schepel L. Compensated Patient Injury Cases Due to Medication Errors in Finland During 2021 to 2023: A Cross-Sectional Register-Based Study. Journal of Patient Safety. 2026. https://doi.org/10.1097/PTS.0000000000001591
  4. Laukkanen E, Ruokoniemi P, toim. Turvallinen lääkehoito – Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8682-4
Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.