Mitä potilasturvallisuus on? | Skhole

Mitä potilasturvallisuus on?

17.9 vietettiin maailmanlaajuista potilasturvallisuuspäivää. Tätä päivää on vietetty Maailman terveysjärjestö WHO:n aloitteesta vuodesta 2019 saakka. Potilasturvallisuuspäivän tarkoituksena on lisätä kaikkien tietoisuutta asiakas- ja potilasturvallisuudesta. WHO valitsee joka vuodelle oman, potilasturvallisuuteen liittyvän teeman. Tänä vuonna potilasturvallisuuspäivän kantavana teemana oli äidin ja vastasyntyneen turvallisuus.

Mitä potilasturvallisuus on?

Ensinnäkin potilasturvallisuus on jokaisen yhteinen asia, eli se kuuluu jokaiselle potilasta hoitavalle. Potilasturvallisuudella pyritään varmistamaan annettavan hoidon turvallisuus, eli hoidosta ei saa koitua vaaraa vahingon, erehdyksen, unohduksen tai lipsahduksen vuoksi. Potilasturvallisuuteen sisältyy myös hoitoyksikön periaatteet, hyvät käytännöt ja prosessit, joilla pyritään ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään riskejä ja vaaratilanteita. Potilasturvallisuus on myös inhimillisten virheiden ehkäisyä sisältäen Potilasturvallisuus yhdessä oppimisen periaatteen ketään syyllistämättä.

Potilasturvallisuus on positiivinen asia, aina.

Erään tutkimuksen mukaan yli puolet potilasvahingoista olisi vältettävissä. Mutta miksi näin ei tapahdu?

Miten potilasturvallisuus näkyy hoitajan arjessa? Voidaan sanoa, että potilasturvallisuus on kaiken hoitotyön perusta ja tavoite. Toteutuessaan potilasturvallisuus edesauttaa hoitotyön etenemistä, mutta jos yksikin siihen liittyvä elementti pettää, tulokset voivat olla erittäin ikäviä niin potilaan kuin yksittäisen hoitajankin kannalta.

Valitettavasti hoitotyöhön on iskostunut periaate, että syyllinen täytyy aina löytyä. Virheet ovat kuitenkin aina seuraus jostain, ei yksittäinen syy tapahtuneeseen. Tämä tulisi tunnistaa ja tiedostaa. Yksilön inhimillinen virhe ei ole selitys haittatapaturmille vaan useimmiten seuraus huonoista toimintaprosesseista. Sen sijaan, että etsitään yksittäinen virheen tehnyt taho, tulisi miettiä miksi näin pääsi käymään.

Yksi merkittävimpiä asioita on kommunikointi ja sen toteutuminen, tai joissain tapauksissa sen toteutumattomuus.

Lentoliikenteessä on toteutettu rutiininomaisesti systemaattista CRM-toimintamallia (Crew Resource Management). Tämä toimintamalli sisältää systemaattisen toiminnan, kohdennetun kommunikoinnin ja tarkastuslistojen käytön, kaikki nämä rutiininomaisesti.

Kysynkin tässä vähän kärjistäen, miksi osastoilla ja päivystyksessä ei käytetä rutiininomaisesti tätä hyväksi havaittua ja paljon tutkittua systemaattista toimintamallia, vaikka sen opetus kuuluu sairaanhoitaja AMK-tutkintoon ja on osoitettu, että sen käyttö parantaa potilasturvallisuutta?

Hyvin herkästi kommunikointi menee osastolla poikkeavissa tilanteissa peruskeskusteluna tai pahimmillaan tilanteissa ei keskustella laisinkaan vaan oletetaan, että työpari on huomioinut jonkin asian tai on toteuttamassa jotain hoitotoimenpidettä. Ei näin. Itse pyrin toteuttamaan suljetun ympyrän kommunikointia eri työpisteissä, myös kiireettömässä hoitotyössä. Surullista on se, että hyvin usein saan kommentin: ” Teemu, on hassua että toistat sulle saadut tehtävät ääneen….”.

Miksi toimin näin?

Kohdennetulla kommunikoinnilla pyritään varmistamaan potilasturvallisuus ja jonkin tietyn hoitotoimenpiteen toteutuminen luotettavasti.

Äkilliset hätätilanteet ovat juuri niitä tilanteita, joissa hoitohenkilökunnan tulisi viestiä luotettavasti ja tehokkaasti. Oletuksille ei näissä tilanteissa ole sijaa. Osastoilla nämä tilanteet ovat onneksi ensihoitoon verrattuna vähän harvinaisempia, mutta täysin mahdollisia. Rinnastan sairaaloiden ensiavut ja päivystykset ensihoidon toiminnaksi ja niissä äkilliset tilanteet, jotka liittyvät potilaan vointiin ovat arkipäivää. Tätä toimintamallia on hyvä harjoitella kiireettömissä tilanteissa.

Näin systemaattisesta toimintamallista tulee hyvä rutiini.

Myönteistä on se, että osaan osastohoitotyötä on otettu käyttöön systemaattiset toimintamallit. Yksi hyvä esimerkki tästä on potilaan siirtoon liittyvä raportointikäytäntö. Tässä raportointikäytännössä hyödynnetään ns. ISBAR-mallia, jonka pohjalta potilaasta annetaan raportti jatkohoitopaikkaan. Tämä raportointimalli on kehitetty Yhdysvaltain merivoimissa 1990-luvulla. Sama systemaattinen malli on käytössä myös ensihoidossa.

Potilasturvallisuuden tulee olla kaikessa hoitotyössä sen perusta ja tavoite, sinun ja minun.

P.S Tällä viikolla julkaistiin vuoden 2021 ensihoitaja. Vuoden ensihoitajaksi valittu Anu Venesoja työskentelee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) ensihoitajana ja kenttäjohtajana. Operatiivisen ensihoitotyön ohella Venesoja tutkii Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ambulanssipotilaiden turvallisuutta. Tämä on erittäin tärkeä ja ajankohtainen aihe! Onnittelut Anulle valinnasta!

Skhole tarjoaa useita kursseja joissa sivutaan potilasturvallisuutta. Yksi tällainen kokonaisuus on lääkehoitoon liittyvä kokonaisuus. Löydät sen tästä linkistä.

Teemu Väänänen on reipas Stadista lähtöisin oleva salolainen sairaanhoitaja, perustason ensihoitaja ja turva-alan ammattilainen. Sairaanhoitajaopintojen myötä Teemulle on tullut tutuksi mm. erikoissairaanhoidon sisätautiyksikkö, akuuttipsykoosiosastot, saattohoito sekä sairaalan päivystys. Teemu on helposti lähestyttävä, läsnäoleva ja akuuteissa tilanteissa viihtyvä, joka on kaiken aikaa lapsenomaisen utelias oppimaan uutta akuuttihoidon saralla. Kiireisen arjen vastapainona Teemu harrastaa perhokalastusta, retkiautoilua ja vaeltamista.