Lihava hoitaja

Millariikka Rytkönen kirjoitti asenteista, joita ylipainoisena hoitotyöntekijänä voi kohdata. Millariikkaa oli sosiaalisessa mediassa lähestynyt terveydenhoitajaopiskelija, jolle lääkäri oli varoittanut "ton kokosena terveydenhoitajana" ihmisten erilaisista ennakkoluuloista ja oletuksista. (Tehy 2020.)

Onko potilaskertomukseen tarpeellista kirjata potilaan lihavuudesta?

"Obeesi 44-vuotias nainen", kuvaa Millariikka potilaskertomuksen ensimmäistä lausetta, kun kyseessä on unettomuus, poskiontelotulehdus tai olkapääkipu. Obeesi tarkoittaa lääketieteessä vaikeasta tai sairaalloisesta lihavuudesta kärsivää henkilöä, jonka painoindeksi ylittää 30 (Sivistyssanakirja 2020).

Kyseisestä Millariikan teksistä jää pimentoon, että onko perussairauksia tai muita tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä lueteltu lihavuuden lisäksi. Kuten mitkä tahansa perussairaudet kirjataan potilasasiakirjoihin, myös lihavuus eli obesiteetti kirjataan.

Uniapnealle, joka on yhteydessä myös unettomuuteen, keskeinen riskitekijä on keskivartalolihavuus (Unettomuus: Käypä hoito -suositus 2020). Obesiteetillä on todettu olevan yhteys myös infektioiden parantumisen kannalta (Falagas & Kompoti 2006). Lihavuus vaikuttaa tuki- ja liikuntaelimistön toimivuuteen.

Lihavuudella on merkittäviä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia (Lihavuus: Käypä hoito -suositus 2020). Lihavuus lisää kuolleisuutta ja sairastavuutta vaikuttavalla monin tavoin ihmisen lähes jokaiseen elinjärjestelmään (Falagas & Kompoti 2006). Lihavuus monen sairauden ja ongelman riskitekijänä tulee ottaa huomioon hoitoa suunnitellessa ja sen vuoksi sen kirjaaminen on tärkeää.

Vuorovaikutusosaaminen terveydenhuollossa

Omasta kehostaan epävarma voi kokea obesiteetin tai lihavuuden sanan ikävänä potilastiedoissa. Se ei kuitenkaan tarkoita ihmisen olevan muita ihmisiä huonompi tai arvottomampi. Samalla tavalla mikä tahansa muu perussairaus, kuten astma, kirjataan potilastietoihin ilman, että astman sairastaminen tekisi ihmisestä toisia ihmisiä huonompaa.

Iso osa valituksista, mitä terveydenhuollossa tehdään, liittyy vuorovaikutukseen. Harvemmin potilaat/asiakkaat valittavat siitä, miten injektio on pistetty tai miten verenpaine on mitattu. Monta kertaa enemmän valituksia tehdään ammattilaisten vuorovaikutusosaamisesta tai sen puutteesta.

Substanssiosaamisen, eli alakohtaisen osaamisen lisäksi jokaiselta ammattilaiselta vaaditaan vuorovaikutusosaamista. Terveydenhuollon ammattilaisen vuorovaikutusosaaminen sisältää myös tilannetajun, ja se näkyy asennoitumisena erityisesti potilaisiin, omaisiin ja työkavereihin (Räsänen 2017).

Ammattilainen esikuvana

Terveysalan ammattilainen tuo asiakas- ja potilassuhteisiin ammatillisen ja koulutuksen tuoman osaamisen, oman kokemuksellisen osaamisen ja nostaa asiakkaan/potilaan terveyden kannalta merkittävät asiat esiin. Ammattilaisen tehtävä ei ole ensisijaisesti olla esimerkkinä tai kokemusasiantuntijana. Ammattilaisen tehtävänä ei myöskään ole tuomita ja harvoin tehokkain tapa on käskeä potilasta muutokseen. Työntekijän tehtävä on saada asiakas ymmärtämään muutoksen tarve ja motivoida asiakasta itse muutokseen.

Lastenlääkäreinä työskentelee lapsettomia ihmisiä, terveydenhoitajana työskentelee ylipainoisia ihmisiä ja monenlaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävissä toimii työntekijöitä, jotka eivät omaa kokemusta omassa henkilökohtaisessa elämässä aiheesta. Se ei kuitenkaan tee kenestäkään ammattilaisesta huonompaa tai epäpätevämpää työntekijää.

Anetta on terveystieteiden maisteri ja hoitotyön lehtori. Hänen työkokemus on kertynyt mielenterveys- ja päihdehoitotyöstä, jota hän myös tuleville sairaanhoitajille opettaa. Ammattitaitoaan hän kehittää eri osa-alueilla muun muassa keikkailemalla sairaanhoitajana ja lisäksi Anetta on aloittamassa tohtoriopinnot yliopistolla. Opettajan työssään Anetta inspiroituu haasteista, uuden oppimisesta ja ennen kaikkea opiskelijoiden onnistumisista. Vapaa-aikana vastapainoa työlle tuo koira, ystävät, luonto ja liikunta.

Lähteet:

Falagas, ME. & Kompoti, M. 2006. Obesity and Infection. The Lancet 2006 (6), 438-446.

Lihavuus: Käypä hoito -suositus. 2020. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50124 [viitattu 5.11.2020].

Räsänen, S. 2017. Lääkärien ammattitaito ja sen valvonta sekä täydennyskoulutus. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. Saatavissa: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/143487/RäsänenSatu.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Sivistyssanakirja. 2020. Obeesi. Saatavissa: https://www.suomisanakirja.fi/obeesi [viitattu 5.11.2020].

Tehy. 2020. Millariikka Rytkönen: Miten näkymätön voi olla liian iso? Blogi. Saatavissa: https://www.tehylehti.fi/fi/keskustelua/millariikka-rytkonen-miten-nakymaton-voi-olla-liian-iso [viitattu 5.11.2020]

Unettomuus: Käypä hoito -suositus. 2020. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. WWW-julkaisu. Saatavissa:https://www.kaypahoito.fi/hoi50067#readmore [viitattu 5.11.2020].

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.