Skholen verkkokurssilta oppia uniapnean hoidonohjaukseen | Skhole

Uniapnea on vakava terveysriski – Skholen verkkokurssilta oppia uniapnean hoidonohjaukseen

Nikolas Kitti, Gentrit Perquku ja Heikki Vesakko laativat LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönään verkkokurssin uniapnean hoidonohjaukseen ja CPAP-laitteen käyttöön. Sairaanhoitajiksi valmistuneen kolmikon opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uusimpaan tutkimustietoon perustuva verkkokurssi, jonka tarkoituksena on kehittää hoitotyön ammattilaisten osaamista ja luoda selkeä työväline uniapneaa sairastavan potilaan ohjaustilanteisiin.

sammy-williams-DIBwWsoshGE-unsplash

Uniapnea on unenaikaisia hengityskatkoksia aiheuttava ylähengitystiesairaus. Se on yleistynyt kansantauti, jota moni sairastaa tietämättään. Uniapneaa sairastaa Suomessa noin 300 000 ihmistä ja maailmanlaajuisesti jopa neljännes aikuisväestöstä. Sairaus on hoitamattomana vakava terveysriski.

Ylipaino on uniapnean merkittävä riskitekijä

Uniapneaa esiintyy sekä naisilla että miehillä, ja se ilmenee yleisimmin 45–60-vuotiailla, mutta uniapneaa voivat sairastaa kaikenikäiset. Sairauden tyyppioireita ovat toistuvat hengityskatkokset, jotka syntyvät, kun nielunalueen lihakset veltostuvat unen aikana. Samaan aikaan nielun kudokset painuvat kiinni aiheuttaen ylähengitysteiden tukkeuman. Katkos voi kestää muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin.

Uniapneaan vaikuttavat muuttamattomat ja muutettavissa olevat tekijät. Muuttamattomat tekijät ovat miessukupuoli, ikä, etnisyys, geneettinen taipumus, sukuhistoria sekä kallon anatomia, joka johtaa ahtaisiin hengitysteihin ja voi lisätä riskiä sairastua uniapneaan.

– Ylipaino ja huonot elintavat ovat merkittävimpiä tekijöitä uniapneaan sairastuessa. Muita uniapnealle sekä kuorsaukselle altistavia rakenteellisia tekijöitä ovat muun muassa suuri kieli, pieni leuka, kookkaat nielurisat sekä pitkä, paksu ja pehmeä kitalaki, valmistuvat opiskelijat kertovat.

Uniapneaa sairastava tarvitsee ohjausta ja tukea

Hoitamaton uniapnea voi altistaa vakaville haitoille, kuten päivittäiselle uneliaisuudelle, korkealle verenpaineelle sekä sydänongelmille.

– Siksi on olennaista, että terveysalan ammattilaiset osaavat ohjata potilaita sekä tunnistamaan uniapnean oireita että toteuttamaan sairauden hoitoa, Nikolas Kitti toteaa.

Uniapneapotilasta ohjatessa päätavoitteena onkin hoitoon sitoutuminen.

– Hyvä potilasohjaus edistää hoitoon sitoutumista! Tutkimuksista selvisi, että puutteet hoitoon sitoutumisessa johtavat herkästi sairauden hoidon laiminlyöntiin ja huonoon oirehallintaan, opinnäytetyön tekijät muistuttavat.

Potilas jatkaa todennäköisemmin määrättyä hoitoa, jos käytössä ovat kunnolliset laitteet sekä riittävä neuvonta ja ohjaus. Hoitoon sitoutumista voidaan edistää myös säännöllisillä ammattilaisverkostotapaamisilla.

Uudelta verkkokurssilta oppia potilasohjaukseen

LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tuotoksen tarkoituksena onkin kehittää hoitotyön ammattilaisten osaamista ja luoda selkeä työväline ohjaustilanteiden tueksi.

Verkkokurssi tarjoaa tietoa uniapnean perusteista, sairauden riskitekijöistä ja diagnosoinnista sekä CPAP-laitteen käytöstä ja kokonaisvaltaisesta hoidonohjauksesta. Kurssi soveltuu laajasti terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

– Parasta oli, kun saimme toteuttaa opinnäytetyönämme jotain, joka tulee oikeasti käyttöön! opiskelijat iloitsevat.

Kiinnostuitko uniapnea-koulutuksesta? Tutustu verkkokurssiin tästä ja ole yhteydessä – räätälöidään juuri sinulle ja työyhteisöllesi sopiva koulutuskokonaisuus!

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.