Ammattilainen, opi vaihtoehtoisia kommunikaation menetelmiä!

Suomessa on noin 65 000 ihmistä, joilla on eriasteisia puhe- ja kommunikointivaikeuksia. Heistä noin puolet tarvitsee puhetta täydentäviä tai korvaavia menetelmiä. Lisäksi on arvioitu, että yli 10 % väestöstä tarvitsee selkokieltä ymmärtääkseen lukemaansa tai kuulemaansa.

Skholen uusi Vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät -verkkokoulutuskokonaisuus perehdyttää opiskelijan puhevammaisuuteen ja vaihtoehtoisiin kommunikaatiomenetelmiin. Kurssi on tarkoitettu kaikille kehitysvammaisten parissa työskenteleville sekä monialaisesti sote-alan opiskelijoille. Vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien osaamisesta on hyötyä myös esimerkiksi muistisairaiden parissa työskenteleville.

jo-hilton-ZLtsJXwQ2Fg-unsplash

Kommunikaatiovaikeudet haittaavat vuorovaikutussuhteita

Puhe- ja kommunikaatiovaikeus voi liittyä puhe- ja ääntöelimistön toimimattomuuteen tai vaikeuteen tuottaa ja ymmärtää kielellisiä ilmaisuja. Kielelliset vaikeudet heijastuvat puheen lisäksi usein kykyyn lukea ja kirjoittaa. Vaikeudet saattavat liittyä aivojen ja keskushermoston toimintaa heikentäviin sairauksiin ja vammoihin, jotka ovat joko synnynnäisiä tai kehittyvät elämän aikana.

Aivojen kehitykselliset häiriöt vaikuttavat kokonaisvaltaisesti kommunikaation kehitykseen – kyky tehdä havaintoja ympäristöstä ja olla kontaktissa muiden kanssa kehittyy ensimmäisten elinkuukausien aikana, varhaisissa vuorovaikutuskokemuksissa.

Puutteellinen kyky käsitellä aistitietoa ja reagoida siihen voi haitata merkittävästi vuorovaikutusta.

Jos puhevamma ilmaantuu myöhemmällä iällä, kyse on ensisijaisesti puhekyvyn tai kielellisten taitojen menettämisestä. Tässä tapauksessa kyky olla vuorovaikutuksessa ja viestiä hyödyntämällä eleitä ja ilmeitä yleensä säilyy. Jotkut etenevät ja rappeuttavat sairaudet heikentävät kykyä havaita ja reagoida ympäristön tapahtumiin, mikä heijastuu myös vuorovaikutukseen.

Dialoginen kohtaaminen varmistaa yhteisen kielen

Asiakaslähtöisyydellä vuorovaikutuksessa tarkoitetaan vammaisen asiakkaan näkökulmaan asettumista, yhteisen kommunikaatiotavan löytämistä ja asiakkaan kunnioittamista. Asiakasta tuetaan vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa suhteissa.

Dialogisessa vuorovaikutuksessa ohjaaja tavoittelee yhteisen ymmärryksen rakentumista, havainnollistaa puhettaan ilmeillä sekä piirtämällä tai kirjoittamalla keskeisiä sanoja paperille. Tarvittaessa puhenopeutta hidastetaan ja käytetään helposti ymmärrettäviä ilmaisuja sekä eleitä ja ilmeitä, myös selkokieltä.

Kun kommunikoijat käyttävät samoja ilmaisukeinoja, heillä on yhteinen kieli. Vastavuoroisessa, dialogisessa keskustelussa pitää osoittaa kiinnostusta asiakkaan tai potilaan sanomia asioita kohtaan. Viestin kuulijan tulee keskittyä ja kuunnella ja samalla vähentää omaa puhettaan ja pitää siinä riittävästi taukoja.

Ammattilainen, ota viittomat ja kuvat puhetta tukemaan!

Puhetta tukevalla, täydentävällä ja korvaavalla kommunikaatiolla tarkoitetaan viestintää, jossa käytetään tukiviittomia, kuvia tai bliss-kieltä puhutun kielen tukemiseksi tai korvaamiseksi. Näistä menetelmistä on hyötyä mm. kehitys- ja cp-vammaisten, afaatikkojen ja autistien kanssa kommunikoitaessa. Kuvilla ja bliss-symboleilla tapahtuvassa viestinnässä tarvitaan apuvälineitä, kuten puhelaite, kommunikointikansio, -taulu tai ohjelma.

Puheterapeutit auttavat apuvälinetarpeen arvioinnista ja käytön ohjauksesta.

Arkisissa kohtaamisissa voi hyödyntää myös kirjoittamista, joka on luonteva tapa korvata puhe, jos puhekyvyn menetykseen ei liity kirjoittamisvaikeutta. Tällöin apuvälineeksi soveltuvat laitteet ja ohjelmat, jotka muuntavat kirjoitetut tekstit puheeksi.

Ammattilaisen on hyvä muistaa, että samoin kuin kaikessa kommunikaatiossa, myös puhetta korvaavassa kommunikoinnissa viestintää tapahtuu myös eleiden ja kehonkielen kautta. Näiden sanattomien ilmaisukeinojen merkitys voi jopa korostua, ja joillekin ne ovat ainoat toimivat kommunikointikeinot.

Toinen muistetava seikka on, että kaikki kommunikointi opitaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kukaan ei opi puhumaan, jos hänelle ei puhuta. Kukaan ei myöskään opi viittomaan tai kommunikoimaan kuvilla tai kirjoittamalla, jos hänen päivittäiset kontaktinsa eivät viito tai kerro asioita esimerkiksi kuvien tai tekstin avulla.

Skhole tarjoaa joustavan ja kustannustehokkaan oppimisympäristön ammatilliseen kehittymiseen. Skholen avulla suoritat helposti useita opintokokonaisuuksia verkossa! Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.