Voiko hoitaja tuunata työtään ja kokea työn imua?
Mitä ihmettä on työn tuunaaminen? Onko se sitä, että sinulla on jotain, mistä et voi luopua, mutta sellaisenaan se ei toimi? Tutkit sitä, korjaat, hiot, maalaat ja kiillotat ja…Dadaa, vanha on kuin uusi ja tuottaa jälleen iloa ja toimii.
Työterveyslaitos tutki ja kehitti vuosina 2011-2015 työn imua, työn voimavaroja ja työn tuunaamista. Nämä käsitteet ovat olleet tuosta ajasta lähtien työelämän kehittämisestä kiinnostuneiden puheissa ja toiminnassa mukana, minunkin. Työnohjaajana ja työelämän kehittäjänä käytän näitä työvälineinäni muiden menetelmien ohella, mutta pohdin samalla, kuinka hyvin nämä sopivat sosiaali- ja terveysalalle.
Sosiaali- ja terveysalan uutisointi, tarinat hoitajien suulla, hoitajien ammattijärjestöjen kannanotot ja hoitajien sosiaalisen median kanavat kertovat enemmänkin työn ”imuttomuudesta”, työn kuormituksesta, väsymisestä, arvottomuuden kokemuksista ja alan vaihdosta pakokeinona.
Voiko hoitajien työtä tuunata ja voiko ihan oikeasti tuunaamalla työtä saada helpotusta työkuormitukseen ja saavuttaa työn iloa?
Työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla ja hoitajien jaksaminen on sekä inhimillisesti, että yhteiskunnallisesti tärkeää ja tämän merkityksellisyyteen on ehkä vihdoin havahduttu. Myös Skhole tarjoaa yhteistyössä Liftedin kanssa hoitajalle jaksamisen tueksi muun muassa Työtavat kurssin.
Työnohjaus jaksamisen tukena sosiaali- ja terveysalalla
Työnohjaus on sosiaali- ja terveysalalla tuttu menetelmä, jota on psykiatrian lisäksi alettu enemmän ja enemmän hyödyntämään myös somaattisessa hoitotyössä sekä hoivatyössä. Työnohjauksessa tutkitaan ja kehitetään työtä sekä kehitytään yksilöinä. Sosiaali- ja terveysalan työnohjauksella on myös kannatteleva rooli, koska kaikkia alan työhön liittyviä kuormitustekijöitä ei voida poistaa.
Työnohjaaja ei ole taikuri, joka taikoo uuden todellisuuden, työnohjaaja ei myöskään ratkaise ongelmia, mutta voi auttaa ratkaisujen ja työn ilon löytämisessä ja tukea jaksamista.
Työnohjaajana viitekehykseni on yhteisödynaaminen, jolloin perustehtävää, hoitajankin työtä tarkastellaan työhön liittyvien tekijöiden kokonaisuutena. Hoitajan työtä johdetaan, hoitaja johtaa itseään ja työ mahdollistuu rakenteiden avulla. Keskeisiä ovat myös tunteet, joita perustehtävä, rakenteet, johtaminen ja näiden keskinäinen dynamiikka ja systeemit tuottavat. Tällöin on myös tarkasteltava yksilön vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Hoitajan vaikuttamismahdollisuudet
Sairaanhoitajalehden (3.2021) mukaan hoitajan mahdollisuudet vaikuttaa päätöksien tekoon ovat vähäiset, johtuen raskaasta hierarkiasta. Lehdessä on raflaava, mutta kuvaava otsikko: "Äänettömiksi organisoidut". Päätökset hierarkian rappusilla koskivat selvityksessä muun muassa palkkausta, palkitsemista, lomia, virkavapaita ja koulutuksia.
Mistä hoitaja voi päättää itse? Miten hoitaja voi vaikuttaa työhönsä? Mitä tapahtuisi, jos hoitajat saisivat lisää valtaa päättää?
Työssäjaksamisen yksi näkökulma on vaikuttamismahdollisuudet työssä. Tämä on myös yksi työn imun osatekijä. Työn imulla tarkoitetaan työhön liittyvää iloa ja innostusta. Työn imun ja työn tuunaamisen tutkimusprofessori Hakasen mukaan työn imua tuottaa hoitajalle ensisijaisesti se, että hän näkee työnsä tulokset. Muina työn imun lisääjinä Hakanen nimeää kehittävän ja monipuolisen työn, vaikuttamisen mahdollisuuden ja johtamisen.
Niinpä niin. Mistä hoitaja siis ammentaa työn iloa ja innostusta - työn imua, jos päätöksenteon rapulle ei saa astua, kukaan ei kuuntele ja jos kuunteleekin, hukkuu ääni byrokratian katakombeihin?
Työn ilo tunteena tarttuu ympäristöön ja toisiin ihmisiin siinä, missä ilottomuuskin. Työn iloa lisää kokemus siitä, että hallitsee ja osaa työnsä, on motivoitunut tekemään työtään ja kokee sen merkitykselliseksi. Jos taas kuormitustekijät painavat vaakakupissa enemmän, kuin voimavarat, niistä on vaikea ammentaa iloa tai jaksamisen eväitä.
Työn ilon kadottaminen voi olla suojamekanismi, jos työssään kokee kiirettä, väsymystä ja on kehno työilmapiiri, eikä pysty itse vaikuttamaan juurikaan työhönsä tai olosuhteisiin. Työn ilon kadottaminen on viesti itselle, että nyt olisi syytä levätä.
Löytyisikö jaksamisen eväät ja työn imu työn tuunaamisella?
Työn tuunaamisen ensimmäinen askel on pohtia työtään ja löytää niitä kohtia, mitkä innostavat ja tuottavat työn iloa. Ne ovat unelmia siitä, kuinka asiat ja työt sujuisivat paremmin ja voisi tulla töihin hyvällä fiiliksellä.
Uskalla unelmoida
Unelmia voidaan saavuttaa jakamalla ajatuksia, ideoita ja oivalluksia. Unelmien ja ideoiden jakamisen keskeinen väline on vuorovaikutus. Ideat ja ajatukset siirtyvät toisillemme vuorovaikutuksen kautta ja keskustelua kannattaa käydä myös ”oman kuplamme” ulkopuolella. Ei ole tavatonta, että uudet ideat työyhteisöön tulevat, kun joku on käynyt jossakin koulutuksessa tai osallistunut johonkin oman työpaikan ulkopuoliseen tilaisuuteen ja vaihtanut ajatuksia muiden kanssa.
Mietitäänpä, millainen olisi nykyinen työmme unelmissamme. Millaisen siitä haluamme? Millaisilla keinoilla voisimme saavuttaa unelman? Mitä itse voisimme tehdä unelmamme eteen?
Tutki työn tekemisen nykytapaa ja uskalla kyseenalaistaa se
Seuraavat askeleet työn tuunaamisessa on löytää niitä tehtäviä, jotka saattavat olla jotakin mitä on ”aina tehty”, mutta nyt ne ovat turhia tai niitä tehdään turhan hankalasti.
Näin meillä on aina tehty, on minusta jo niin epäilyttävä lause, että kaikkien tällaisten työn teon tapojen äärelle on syytä pysähtyä.
Työn kuormittavuus on lisääntynyt kaikilla aloilla ja korona on tuonut mukanaan omat haasteensa. Koronakriisin lisäksi organisaatiot muuttuvat jatkuvasti, eikä rahahanatkaan avaudu todennäköisesti koskaan sellaisiksi, että se toisi väistämättä työn iloa. Jos onkin siten, että hoitajalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa moneenkaan asiaan, niin kullakin meistä on mahdollisuus tuunata työtämme.
Työn tuunaaminen on arjen innovatiivisuutta
Työn tuunaaminen on innovatiivisuutta arjessa ja siinä hoitajat ovat tunnetusti hyviä. Hoitajat keksivät jatkuvasti, mitä hienompia ja luovia ratkaisuja asiakkaan ja potilaan hyväksi. Päivystyksessä työskentelevä hoitaja saattaa laittaa vedellä täytetyt kertakäyttöhansikkaat vanhuksen kantapäiden alle ehkäistääkseen painehaavaumia ja seuraavana puhaltaa yhden hanskan ilmapalloksi ja piirtää siitä kanan ja ilahduttaa sillä lapsipotilasta. Sama hoitaja voi lisäksi koristella tauollaan hanskoilla kahvihuoneen. Olipa joku hoitaja keksinyt käyttää kirurgista maskia sukkinakin, kun sukat olivat hukassa.
Luovuus on hoitajan vahvuus!
Luovuus tuottaa iloa ja helpottaa työtä. Hoitotyötä tekevät ovat työnsä parhaita asiantuntijoita ja heidän innovaatiokykyjä tulisi hyödyntää enemmänkin. Luovuuden lisäksi kullakin meistä on omia vahvuuksiamme ja taitoja. Monipuolinen osaaminen ja taidot olisi hyvä valjastaa käyttöön. Meillä on valta tehdä montakin asiaa paremmin tai helpommin, kuin ennen on tehty, jos tavoite saavutetaan ja lopputulos on hyvä.
Tuunaa omaksi ja samalla muiden iloksi
Työn tuunaaminen on kiteytettynä sitä, että muokkaa omaa työtään siten, että siitä tulee itselleen miellyttävämpää. Hoitotyötä voi tehdä monin eri tavoin ja silti kaikki valitut tavat voivat olla oikein, jos tavoitteet ja toiminta johtaa hoitosuositusten mukaiseen lopputulokseen.
Tutki asenteitasi ja näkökulmaasi työn tekemisen tapoihin ja kannusta itseäsi.
Iloitse yksin ja yhdessä onnistumisista. Riko rohkeasti rutiineja, jos se on mahdollista. Jaa osaamistasi ja opettele jokin uusi taito tai omaksu jokin työn tekemisen tapa työkaveriltasi. Uudet tavat omaksutaan hitaasti, joten ole kärsivällinen, jos kaikki ei muutu kerralla.
Lopuksi kysy itseltäsi, mikä estäisi sinua tuunaamasta työtäsi? Voiko hoitajan työtä tuunata? Mistä sinä saat työn iloa ja mitkä ovat keskeiset jaksamisesi voimavarat.
Kurkkaa myös aiemmin julkaistut blogini johtamisesta ja hoitotyön teon olosuhteista; Johtaminen, työyhteisö ja olosuhteet jaksamisen elementteinä sekä kollegiaalisuudesta; Ollaan hyviä kollegoita) .
Katri Thurman on pulppuvan pirskahteleva, luova ja innostuva ekstrovertti sekä multitaskaaja-ajattelija. Katri on terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja, hoitotyön opettaja, tietokirjailija ja työnohjaaja STOry. Katri harrastaa vapaa-ajallaan opintojen ja muun lisäksi teatteria, josta hän saa eväitä opetustyöhön. Katri on kiinnostunut hoitotyön ja pedagogiikan ajankohtaisuuksista, digitalisaatiosta, työhyvinvoinnista, vuorovaikutuksesta ja etiikasta sekä arvoista ja näitä hän pohtii blogissaan.