Voiko hoitaja olla liian empaattinen? | Skhole

Voiko hoitaja olla liian empaattinen?

Törmäsin taannoin Yle Uutisten artikkeliin (23.10.2021), jossa päivystyksessä työskentelevän sairaanhoitajan haastattelun otsikot herättivät minussa hämmennystä. Pääotsikon mukaan sairaanhoitajan ei aina tarvitse olla empaattinen. Yksi alaotsikko huusi, että empatia voi olla heikkous.

Olin ihmeissäni, koska ajattelen empatian olevan kaiken hoitotyön perusta. Päätin pohtia empatiaa ja avata, mitä se on ja jättää teidän päätettäväksenne missä kulkee liiallisuuden raja. Ajattelen, että artikkeli sekoittaa empatian ja sympatian siten, että koko hoitajuuden työssäjaksamistakin edistävä ammatillisuuden käsite on hukassa.

Valintatilanne empatian, sympatian ja ammatillisuuden välillä

Kouluttaessani vuorovaikutusta, ihmisten kohtaamista, työyhteisötaitoja ja hoitotyötä, avaan empatian ja sympatian käsitteet. Jotta käsitteiden erot aukeaisivat helpolla tavalla, piirustan usein kuvan kuoppaan pudonneesta kaverista ja taltioin yhden kuvan tähän teidänkin iloksenne. Otan vastuun hassuista tikkuhahmoista ja kehnosta piirustuksesta valkotaululle, mutta uskon kuvan palvelevan tässäkin tarkoitustaan.

Alkutilanteessa kaksi kaveria on kävelyllä ja toinen heistä putoaa kuoppaan. Pudonnut on ehkä satuttanut itsensä ja itkee valtoimenaan. Tilannetta voi verrata keneen tahansa sairastuneeseen, loukkaantuneeseen, ahdistuneeseen ja pelokkaaseen ihmiseen, joka on terveydenhuollossa hoidettavana.

Kuvan piirusti pikaisesti Katri Thurman opetuksen lomassa

”Kuoppaan tippuneen” primitiivitunteista pelko on päällimmäisenä ja sen mukana muita ahdistavia tunteita ja mielikuvia. Kipu ja erilaiset oireet tuovat lisäävät myös tunnekuormaa.

Lukuisat kysymykset täyttävät mielen: Selviänkö tästä? Jääkö tästä pysyvä vamma? Jääkö tästä arpi? Joudunko sairaalaan? Tehdäänkö minulle jokin kamala toimenpide? Voinko kuolla tähän? Miten läheisteni ja lemmikkieni käy? Ja niin edespäin...

Tässä kohtaa kuopan reunalle jääneen kaverin on tehtävä päätös, valitseeko hän sympatian vai empatian ja pukeeko hän päällensä hoitajan ammatillisuudenviitan.

Mitä on sympatia?

Jos kaveri tai hoitaja valitsee sympatian, hyppää hän kuoppaan kaverin luokse. Kuopassa kaverukset voivat itkeä ja voivotella ja kauhistella yhdessä. Sympatia kun on samaistumista toisen tunnetiloihin. Se on vahvaa eläytymistä toisen tilanteeseen, jolloin myös tunteet ja kokemukset ikään kuin tarttuvat.

Mutta onko sympatiasta kuopassa olevalle tai terveydenhuollon potilaalle hyötyä? Kuinka kauan kuopassa oleva ”potilas” kokee lohtua siitä, että molemmat ovat samassa tilanteessa? Kuka heitä auttaa ylös kuopasta?

Mitä on empatia?

Jos kuopan reunalle jäänyt kaveri valitsee sympatian sijaan empatian, hän ei hyppää samaan kuoppaan ja kurjuuteen, mutta ymmärtää tilanteen vakavuuden ja siihen liittyviä tunteita ja kokemuksia. Empatiassa oma minuus ja omat tunteet, ajatukset ja aikomukset säilytetään siten, että voidaan tarkastella tilannetta toisen, kuten potilaan tunteiden, ajatusten ja aikomusten kannalta. Eli empatia on kykyä osallistua toisen ihmisen kokemukseen, menettämättä omaa tunnehallintaa ja toimintakykyä.

Empatian voidaan siis ajatella olevan kokoelma taitoja ja prosessi, jossa ihminen eläytyy toisen ihmisen tunne- ja ajatusmaailmaan säilyttäen minuutensa ja hallintansa. Empaattinen henkilö pyrkii aktiivisesti ymmärtämään muiden arvoja, ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä sekä kokemusta.

Empaattista kohtaamista edistää kiinnostus toisesta ja toisen kokemuksesta, eikä niinkään sairaalasarjojen antamat mielikuvat empatiasta. Itseäni nimittäin aina ärsyttää, kuinka sairaalasarjoissa lääkärit ja hoitajat alkavat kertomaan potilaille omia kokemuksiaan, blääh. Kuvitelma siitä, että tietää, mitä toinen kokee, voi olla jopa loukkaavaa ja oman tarinan kertominen ei edes ole ammatillista.

Empatiassa toisen kokemuksen ja tunteiden ymmärtäminen johtaa heitä huomioiviin tekoihin, kuten auttamiseen ja toista huomioiviin tekoihin. Empaattinen ihminen ottaa vastaan toisen tunteet myötätuntoisesti ja huomioi tilanteen myös omassa käyttäytymisessään. Empatiaa voi ilmaista potilaalle esimerkiksi ymmärtävällä katseelle, sanoilla, eleillä ja joskus tarvitaan myös lohduttamista, kannustamista ja tukea. Usein auttaa myös pelkkä läsnäolo.

Mitä tekee siis kuopan reunalle jäänyt empaattinen henkilö?

Empaattinen kaveri tunnistaa siis tilanteen vakavuuden ja omat tunteensa halliten, pyrkii hakemaan auttavia ratkaisuja tilanteeseen. Auttajan roolissa hän miettii, miten saisi kaverin ylös.

Auttajana hän punnitsee mielessään vaihtoehtoja: Huutaisiko apua? Soittaisiko jonnekin, vaikka hätänumeroon? Pohtiessaan vaihtoehtoja, hän antaa kuopassa olevalle tukea olemalla läsnä. Läsnäolokin usein riittää rauhoittamaan.

Hän saattaa vastata avun huutajalle ja itkijälle, että kuulen sinulla olevan suuri huoli ja teen kaikkeni auttaakseni sinua. Et jää yksin. Hän osoittaa kiinnostusta autettavaa kohtaan ja selvittää tilannetta kysyen esimerkiksi: Sattuuko sinuun? Mihin sinua sattuu?  Pystytkö etsimään siellä mukavan asennon sillä aikaa kun haen sinulle apua? Tulen pian takaisin.

Empaattinen kaveri juoksee hakemaan köyden ja auttaa kaverin sen avulla ylös. Köysi voi olla myös kuvaannollinen. Hoitotyössä ”köysi” voi olla kiinnostunut ja huomioiva kohtaaminen, olipa se kuinka lyhyt tahansa. ”Köysi” on läsnäoloa, sanoja ja tekoja, joita tarvitaan juuri siinä tilanteessa. Empatia on siten myös tunneälyä.

Mitä on ammatillisuus?

Hoitajan ammatillisuus on ammattitaitoa, arvoja ja etiikkaa. Kaikki hoitajat sitoutuvat hoitotyön arvoihin ja eettisiin periaatteisiin, joihin kuuluu myös perusolettamuksena empatia. Empatiaa tarvitaan sekä hoitotyössä, että työyhteisön välisessä vuorovaikutuksessa. Empatian avulla tulemme paremmin toistemme kanssa toimeen ja voimme toteuttaa hyvää hoitotyötä.

”Ammattillisuusviitta” puetaan päälle aina työvuoron alussa ja sen suojassa pysymme vahvoina myös tunteikkaissa tilanteissa.

Ammattitaitoa on olla empaattinen, ei sympaattinen. Hoitotyötä ei voi tehdä mielestäni tunteettomana tai ”kylmänä”. Tunteet kuuluvat elämään. Ammatillisuuden näkökulmasta tulee kuitenkin valita, missä ja milloin tunteet tuodaan esille. Henkisesti kuormittavien tilanteiden jälkeen tunnekuormaa voi purkaa esimerkiksi defusingin tai työnohjauksen avulla.

Ammatillisuutta ja empatiataitoja voi kehittää

Ammatillisuutta, ammattitaitoa ja empatiataitoja voi kehittää. Ammattitaitoa kehitetään kouluttautumalla ja oppimalla työssä. Ammatillinen kasvu tapahtuu osaamisen kehittymisen lisäksi, oppimisen ja kokemusten myötä, ajattelun, arvojen ja eettisen pohdinnan kautta. Empatia edellyttää kykyä tunnistaa omia tunteita, sanoittaa niitä, olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toimia tunneälykkäästi. Tunneäly ymmärretään taidoksi, jolloin henkilöllä on kykyä tunnistaa tunteita ja niiden merkityksiä sekä käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa.

Empatia liittyy vahvasti etiikkaan ja empatian harjoittaminen vahvistaa kykyä ja rohkeutta nähdä avun tarvitsija ja toimia ammatillisesti erilaisissa tilanteissa.

Empaattisen etiikka ei tuomitse ketään suoralta kädeltä ja pyrkii ymmärtämään niitäkin potilaiden valintoja ja tunteita, jotka ovat itselleen vieraita ja epäilyttäviä tai virheellisiä omasta näkökulmasta. Etiikkaa voit opiskella Skholen kursseilla.

Empatia ja ammatillisuus edellyttää vuorovaikutusosaamista. Vuorovaikutuksen käsite assertiivisuus eli jämäkkyys on osa ammatillisuutta ja empatiaa. Sympaattinen hoitaja kuin vain myötäilisi potilaan tarinoita ja tunteita, kun taas assertiivinen ja empaattinen hoitaja huomioi ja kuulee potilaan näkemyksen ja auttaa häntä löytämään ratkaisuja ja antaa tarvittaessa napakoita ohjeita.

Voiko empatiaa olla liikaa ja mikä on liikaa? Missä sinun empatiarajasi on?

Kurkkaa myös kirjoitukseni vuorovaikutuksesta ja etiikasta; Miten kohtaat ihmisen ja miten puhut hänelle? Hyvä-paha hoitaja.

Katri Thurman on pulppuvan pirskahteleva, luova ja innostuva ekstrovertti sekä multitaskaaja-ajattelija. Katri on terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja, hoitotyön opettaja, tietokirjailija ja työnohjaaja STOry. Katri harrastaa vapaa-ajallaan opintojen ja muun lisäksi teatteria, josta hän saa eväitä opetustyöhön. Katri on kiinnostunut hoitotyön ja pedagogiikan ajankohtaisuuksista, digitalisaatiosta, työhyvinvoinnista, vuorovaikutuksesta ja etiikasta sekä arvoista ja näitä hän pohtii blogissaan.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.